Kryptovaluutat ovat käytännössä digitaalista rahaa. Se tarkoittaa, että ne ovat olemassa vain verkossa, eivätkä ne ole fyysisiä kolikoita tai seteleitä. Kenties olet kuullut bitcoinista, joka on yksi tunnetuimmista kryptovaluutoista.
Entä miksi kryptovaluutat ovat olemassa? Ja mitä niillä oikein tehdään? Pääasiassa niitä käytetään rahansiirtoihin. Voit ajatella kryptovaluuttoja vaikkapa niin, että voit lähettää rahaa kaverille tai ostaa jotain verkossa ilman, että välissä toimii mikään pankki tai rahansiirtopalvelu. Tai voit ajatella kryptovaluuttoja investointimahdollisuutena. Kryptovaluutan arvo on hyvin vaihteleva, ja jotkut sijoittavat siihen silloin, kun sen arvo on matalalla. Ajatuksena on se, että kun sen arvo nousee, sijoituksella voi tehdä voittoa.
Miksi tämä voisi olla sinulle hyödyllistä tietoa? Siksi, koska kryptovaluutat ovat osa laajempaa digiloikkaa. Meidän on otettava se loikka, jos haluamme kehittyä. Kryptovaluutat muuttavat sitä, miten käsittelemme rahaa ja miten rahoitusjärjestelmät kehittyvät. Vaikka et välttämättä käyttäisi kryptovaluuttaa päivittäin tai kenties et koskaan, on hyvä tietää, että tällainen asia on olemassa, ja mitä se voi mahdollisesti tarkoittaa talouden kannalta.
Toiminta ja mekanismit
Kryptovaluuttojen käyttäminen on turvallinen ja tehokas tapa tehdä digitaalisia transaktioita ilman välittävää tahoa. Voi olla vaikea ymmärtää, miten esimerkiksi Bitcoin kasinot käyttävät kryptovaluuttaa. Kryptovaluutan toimintaa ja mekanismeja voi yrittää ymmärtää seuraavien pääkohtien avulla:
- Hajautettu teknologia. Kryptovaluutat perustuvat hajautettuun kirjanpitojärjestelmään, jota kutsutaan lohkoketjuksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tapahtumat tallennetaan useisiin tietokoneisiin eri puolelle maailmaa, eikä järjestelmää ole hallitsemassa mikään keskitetty taho.
- Salaustekniikka. Kryptovaluuttojen turvallisuus perustuu vahvaan salaukseen. Lohkoketjussa olevat tiedot ovat julkisia, mutta ne on salattu monimutkaisilla matemaattisilla algoritmeilla. Käyttäjien yksityisyys ja turvallisuus varmistetaan avainten avulla.
- Lohkoketjun lohkot. Jokainen kryptovaluuttatapahtuma tallennetaan lohkoon, ja nämä lohkot ketjutetaan yhteen pitkäksi ketjuksi. Lohkot sisältävät tiedot tapahtumista, kuten siirretyistä rahoista ja aikaleimasta.
- Louhinta. Kryptovaluuttoja syntyy prosessissa, jota kutsutaan louhinnaksi. Louhijat käyttävät tietokoneiden kapasiteettia ratkaistakseen monimutkaisia matemaattisia ongelmia, ja kun ongelma on ratkaistu, ne voivat lisätä uuden lohkon lohkoketjuun. Tämä prosessi vaatii paljon laskentatehoa ja energiaa.
- Rajoitettu tarjonta. Moneen kryptovaluuttaan liittyy rajoitettu tarjonta. Se tarkoittaa, että on olemassa ennalta määritelty määrä yksiköitä, jotka voivat koskaan olla olemassa. Esimerkiksi Bitcoinin enimmäismäärä on 21 miljoonaa kolikkoa. Tämä tarjonnan rajoittuneisuus vaikuttaa kryptovaluuttojen arvoon ja hinnan vakauteen.
- Desentralisoitu hallinta. Kryptovaluuttoja ei hallitse yksi keskitetty viranomainen, kuten vaikkapa pankki tai hallitus. Sen sijaan päätökset tehdään yhteisön voimalla, ja muutokset vaativat käyttäjien enemmistön hyväksynnän.
Lohkoketjuteknologia ja sen rooli
Lohkoketjuteknologia on kuin moneen eri pisteeseen hajautettu tietokanta. Se tallentaa tietoa siten, että tietomäärät on jaettu monille tietokoneille eikä vain yhdelle keskitetylle palvelimelle. Tämä tietokanta koostuu monista ”lohkoista”, jotka sisältävät tietueita. Jokainen lohko on yhdistetty edelliseen lohkoon kryptografisesti, ja se tekee tietojen muuttamisesta erittäin vaikeaa.
Kryptovaluutta käyttää lohkoketjua hajautettuna ja turvallisena tapana tallentaa kaikki rahansiirrot. Kun joku tekee kryptovaluuttasiirron, se tallennetaan lohkoon. Tämä lohko liittyy edelliseen lohkoon ja se sisältää siirron tiedot, kuten lähettäjän, vastaanottajan ja siirretyn summan. Koska lohkot ovat ketjussa ja jokainen lohko liittyy aikaisempaan lohkoon, tietojen muuttaminen yhdessä lohkossa vaatisi kaikkien sen jälkeisten lohkojen muuttamista. Käytännössä se on mahdotonta.
Tästä syystä lohkoketjua pidetään turvallisena ja läpinäkyvänä tapana hallita kryptovaluuttasiirtoja. Lohkoketjussa ei ole päivystävää tahoa, joka valvoisi tietoja, vaan kaikki osallistujat (tietokoneet, jotka muodostavat verkoston) pitävät kirjaa tietokannasta.
Markkinoiden johtavat kryptovaluutat
Bitcoin – kryptovaluuttojen pioneeri, joka mullisti ajatuksemme valuutoista, on lohkoketjuteknologian edelläkävijä. Bitcoin lanseerattiin vuonna 2009. Se on ensimmäinen ja tunnetuin kryptovaluutta. Sitä käytetään pääasiassa arvon säilyttämiseen ja digitaalisena maksuvälineenä. Bitcoinin arvo perustuu sen rajoitettuun tarjontaan ja kysyntään markkinoilla.
Kovana kakkosena tulee ethereum, joka ei olekaan vain valuutta. Valuuttaroolinsa lisäksi se toimii myös alustana älykkäille sopimuksille ja hajautetuille sovelluksille. Ethereum mahdollistaa monipuolisten sovellusten luomisen, sen omaa kryptovaluuttaa etheriä käyttäen.
Ripple eroaa molemmista edellisistä siinä, että se keskittyy rahoituslaitosten välisiin nopeisiin ja edullisiin rajat ylittäviin maksuihin. Ripple pyrkii parantamaan perinteisiä pankkijärjestelmiä kansainvälistä rahansiirtoa helpottamalla. Ripple-kryptovaluutta toimii välivaluuttana näissä transaktioissa.
Kryptovaluutan siirrot
Kun henkilö haluaa tehdä jotain kryptovaluutoilla, hänellä on ensin oltava digitaalinen lompakko. Se on virtuaalinen paikka, johon kryptovaluutat tallennetaan. Vasta tämän jälkeen käyttäjä voi lähteä kryptovaluutan hankintareissulle. Hankinnan voi tehdä ostamalla sitä kryptovaluuttapörssistä.
Kun kryptovaluutta on hankittu, tapahtuman osapuolet allekirjoittavat sen digitaalisesti käyttämällä salausavaimiaan. Nämä avaimet ovat kunkin käyttäjän henkilökohtaiset tunnuskoodit, jotka varmistavat tapahtuman turvallisuuden. Tapahtuman vahvistamisen jälkeen kryptovaluutta siirtyy ostajan lompakkoon, ja tapahtuma on valmis.
Kryptovaluutan louhinta ja vahvistaminen
Louhinta toimii niin, että tietokoneet kilpailevat keskenään matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa. Ensimmäinen tietokone, joka onnistuu ratkaisemaan tehtävän, saa oikeuden lisätä uuden lohkon lohkoketjuun. Louhijat saavat vastineeksi uusia kolikoita, mikä kannustaa heitä jatkamaan.
Kun lohko on lisätty ketjuun, tapahtuma on virallisesti vahvistettu. Lohkoketjun ollessa hajautettu, tämä tarkoittaa, että tietokoneiden koko verkosto on yhtä mieltä siitä, että tapahtuma on oikea. Koko järjestelmä perustuu siis hajautettuun luottamukseen.
Turvatoimet
Erittäin keskeinen turvatoimi on käyttäjien henkilökohtaisten avainten suojaaminen. Kryptovaluuttojen lompakoissa on julkiset ja yksityiset avaimet. Julkinen avain toimii osoitteena, jonne muut voivat lähettää varoja, kun taas yksityinen avain on salainen koodi, joka mahdollistaa varojen siirtämisen omasta lompakosta. Yksityiset avaimet on pidettävä salassa ja suojattuna, jotta kukaan ulkopuolinen ei pääse käsiksi varoihin.
Toinen merkittävä turvatoimi on kahden tekijän todennus. Tämä tarkoittaa, että kirjautuessaan sisään tai tärkeitä toimintoja suorittaessaan, käyttäjän on annettava kaksi eri vahvistusta. Tämä voi olla esimerkiksi salasana ja tekstiviestillä saapuva vahvistuskoodi. Kahden tekijän todennus lisää huomattavasti tilin turvallisuutta.
Kryptovaluuttojen vaihtopalveluissa ja pörsseissä turvatoimet ovat vielä tärkeämpiä. Näissä palveluissa käyttäjät voivat siis ostaa, myydä ja vaihtaa haluamiaan kryptovaluuttoja. Parhaat vaihtopalvelut käyttävät vahvoja tekniikoita salaukseen ja suojelevat asiakkaidensa varoja huolellisesti. Tällainen on esimerkiksi kylmäsäilytys, jossa suurin osa varoista pidetään offline-tilassa. Tämä estää kaikki mahdolliset verkkohyökkäykset.
Kryptovaluutat ja sääntely-ympäristö
Yksi kriittinen kysymys liittyy kryptovaluuttojen laillisuuteen ja verotukseen. Monet maat ovat alkaneet määrittelemään, miten kryptovaluuttoja verotetaan ja mitkä toiminnot ovat laillisia. Sääntelyllä yritetään päästä siihen, että digitaalisia varoja käytettäisiin laillisesti ja vastuullisesti.
Toisaalta ollaan oltu huolissaan myös liiallisesta sääntelystä. Joidenkin mielestä sääntely rajoittaa liikaa kryptovaluuttojen perusominaisuuksia, kuten hajautusta ja autonomisuutta. Onko kryptovaluutassa enää samaa ”taikaa”, jos sitä aletaan valvoa jonkin tahon toimesta?
Kryptovaluutat toimivat globaalissa verkostossa, ja siksi sääntelyyn liittyy kansainvälisiä keskusteluja ja yhteistyötä. Tänä päivänä joissakin maissa kryptovaluuttoja pidetään laillisina maksuvälineinä, kun taas toisissa maissa niitä rajoitetaan, tai ne voivat olla kokonaan kiellettyjä.
Käyttöönotto ja integrointi eri toimialoilla
Merkittävä alue, jolla kryptovaluutat ovat saaneet huomiota, on maksuliikenne. Yritykset voivat hyväksyä kryptovaluuttoja maksuvälineiksi. Kun välissä ei ole pankkeja tai muita tahoja, rahansiirrot ylittävät rajoja huomattavasti nopeammin. Tämä voi tehostaa liiketoimintaa ja vähentää transaktiokustannuksia.
Kryptovaluutat ovat vyöryneet myös rahoitusalalle. Yritykset ja sijoittajat käyttävät yhä enemmän kryptovaluuttoja osana salkkujaan. Desentralisoidut rahoituspalvelut (DeFi) puolestaan tarjoavat perinteisten pankkitoimintojen kaltaisia palveluita ilman perinteisiä välittäjiä.
Lohkoketjuteknologia tarjoaa mahdollisuuden lisätä läpinäkyvyyttä myös erilaisiin toimitusketjuihin. Kun kaikki osapuolet voivat jakaa samaa, ajantasaista tietoa lohkoketjussa, se voi vähentää virheitä, huijausyrityksiä ja muita epäselvyyksiä. Erilaisten tavaroiden alkuperän ja kulkureitin seuranta voivat hyötyä tästä teknologiasta paljonkin.
Kryptovaluutan tulevat trendit ja kehitys
Erittäin ajankohtainen trendi on ympäristöystävällisyyteen keskittyminen. Kryptovaluuttojen louhinta on aiheuttanut isoa huolta energiankulutuksesta. Se jättää valtavan hiilijalanjäljen jälkeensä. Tulevaisuudelta toivotaankin entistä kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä kryptovaluuttoja sekä sellaisia tekniikoita, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia.
Älykkäät sopimukset, joita käytetään Ethereum-alustalla, ovat myös kehityksen kärkijoukoissa. Näiden älykkäiden sopimusten odotetaan laajenevan yhä uusille toimialoille, sillä niillä on kyky automatisoida äärettömän monimutkaisiakin liiketoimintaprosesseja.
UKK
Miten määritellään kryptovaluutta?
Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta. Kryptovaluutat, kuten bitcoin, toimivat ilman keskuspankkia tai valtion valvontaa, mikä tekee niistä itsenäisiä rahoitusjärjestelmiä.
Miten turvallisia kryptovaluutat ovat?
Kryptovaluuttojen turvallisuus perustuu vahvaan salaustekniikkaan ja hajautettuun lohkoketjuteknologiaan, mikä tekee niistä vaikeasti manipuloitavia.
Mikä on lohkoketjuteknologian merkitys kryptovaluutalle?
Lohkoketjuteknologia on kryptovaluuttojen perusta. Se tallentaa kaikki taloudelliset transaktiot lohkoihin. Se mahdollistaa turvalliset rahansiirrot ilman keskusviranomaisia.
